Tutustu hyönteisten käyttäytymiseen ja tutkijan työhön!

Miten kimalaiset oppivat?
Kuinka muurahaiskeko toimii?
Miksi kiiltomato loistaa?  

Tutkijan työ etenee järjestelmällisesti vaiheesta toiseen, kokeet vaativat lukuisia toistoja, ja kiinnostava tutkimustulos saattaa johtaa aivan uusille tutkimuspoluille. 

Huippututkimukseen tarvitaan hyvät perustiedot, järjestelmällisyyttä, kärsivällisyyttä, ämpäreitä, petrimaljoja, liimaa ja pinsettejä, mikroskooppeja, tietokoneita ja hyviä yhteistyötaitoja — usein myös huumoria, lettuja ja hilloa.

Me ihmiset tarvitsemme hyönteisiä. Kimalaiset tuovat kevään pajukoihin, mustikat mättäille ja omenasadon puutarhaan. Muurahaiset kantavat kortensa kekoon ekosysteemeissä ja pitävät kurissa tuhohyönteisiä. Kesäöitä valaiseva kiiltomato taas kuuluu jo sinällään luonnon aarteisiin.

Tässä tiedeviestintähankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoista. He tutkivat monenlaisia asioita pölyttäjien käyttäytymisestä, valosaasteen vaikutuksiin ja muurahaisten genetiikkaan. Tutkijoihin pääset tutustumaan tarkemmin ”Tutkijat”-sivulta.

Seuraa meitä myös  TwitterissäFacebookissaYoutubessa, sekä Instagrammissa!


Viimeisimmät artikkelit

Sinisellä taivaalla on valkoisia pilviä, etualalla näkyy tunturiluontoa, jossa on puinen pyramidin mallinen kehikko
Ilmastonmuutoksen mittarit Itä-Lapissa Värriön tutkimusasemalla kesätyöntekijöiden päivä alkoi aina samalla tavalla. Ensin […]
Onttojen puistopuiden monimuotoisuus Asettelen tikkaat puuta vasten. Ne nojaavat samoihin pahkoihin ja […]
Ötökkäakatemian vuosi 2022 Ötökkäakatemialla on ollut hyvä vuosi! Asiantuntijajoukkomme on kasvanut, olemme […]
Tulilude: Carabinieri pohjoismaissa Pyrrhocoris oli ensimmäinen tieteellinen nimi, jonka lapseni oppi kolmen […]
Pimeässä viidakossa on kirkkaana loistava lakana, jonka edessä on kaksi ihmishahmoa.
Öisen mehiläisen laskennallinen Leatherman Lintujen ja mölyapinoiden kuoro vaihtuu öisiin sirittäjiin ja […]
Mikä ihmeen ampiaisloisikka? Ampiaisloisikka on kovakuoriainen. Mielenkiintoisen siitä tekee sen elintapa – […]

Ötökkäakatemiaa rahoittaa Weisell-säätiö vuodet 2022-2023

Ötökkäakatemia perustettiin vuonna 2018, jolloin se sai kaksivuotisen rahoituksen Tieteen tiedotus ry:ltä. Hankkeen koordinaattorina toimi Iiris Kalliola. Hanke on saanut tukea myös Suomen Hyönteistieteellinen Seura ry:ltä vuonna 2021.

© Anna Antinoja ja Christina Elgert

Voit käyttää Ötökkäakatemian tekstejä, kuvia ja videoita ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kuten opetukseen, kunhan mainitset tekijän ja lähteen.