Tutustu hyönteisten käyttäytymiseen ja tutkijan työhön!

Miten kimalaiset oppivat?
Kuinka muurahaiskeko toimii?
Miksi kiiltomato loistaa?  

Tutkijan työ etenee järjestelmällisesti vaiheesta toiseen, kokeet vaativat lukuisia toistoja, ja kiinnostava tutkimustulos saattaa johtaa aivan uusille tutkimuspoluille. 

Huippututkimukseen tarvitaan hyvät perustiedot, järjestelmällisyyttä, kärsivällisyyttä, ämpäreitä, petrimaljoja, liimaa ja pinsettejä, mikroskooppeja, tietokoneita ja hyviä yhteistyötaitoja — usein myös huumoria, lettuja ja hilloa.

Me ihmiset tarvitsemme hyönteisiä. Kimalaiset tuovat kevään pajukoihin, mustikat mättäille ja omenasadon puutarhaan. Muurahaiset kantavat kortensa kekoon ekosysteemeissä ja pitävät kurissa tuhohyönteisiä. Kesäöitä valaiseva kiiltomato taas kuuluu jo sinällään luonnon aarteisiin.

Tässä tiedeviestintähankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoista. He tutkivat monenlaisia asioita pölyttäjien käyttäytymisestä, valosaasteen vaikutuksiin ja muurahaisten genetiikkaan. Tutkijoihin pääset tutustumaan tarkemmin ”Tutkijat”-sivulta.

Seuraa meitä myös  TwitterissäFacebookissaYoutubessa, sekä Instagrammissa!


Viimeisimmät artikkelit

Kuvituskuva. Sademetsän kasvustosta roikkuu lyhdyltä näyttävä pyydys.
Ensimmäinen maastokausi väitöskirjatyöhön ”Lähdin Tšekkiin tutkimaan australialaisia kärpäsiä.” Tämä kuvaus työstäni on […]
Kuvituskuva. Muurahaiskeko metsässä.
Risteytyvät muurahaiset Kesäisellä metsäpolulla nenään kantautuva muurahaishapon haju paljastaa, että muurahaiset ovat […]
Tekoälyn hyödyntäminen tieteen tekemisessä Tekoälyn kehitys on ottanut valtavia harppauksia viime aikoina. […]
Musta, pullea kovakuoriainen makaa paperin päällä
Pienet suuret naapurimme Hyttysen ininä, paarman purema, hirvikärpäsen hirvitys – hyönteiset aiheuttavat […]
Kaksikymmentä vuotta hyönteiskirjojen laatimista Ensimmäinen hyönteiskirjani Suomen sudenkorennot ilmestyi vuonna 2002. Olin […]
Viruskirjon kartoittamista muurahaisilla Muurahaiset ovat kaikille tuttuja ahertajia, joita näkee lähes missä […]

Ötökkäakatemiaa rahoittaa Weisell-säätiö vuodet 2022-2023

Ötökkäakatemia perustettiin vuonna 2018, jolloin se sai kaksivuotisen rahoituksen Tieteen tiedotus ry:ltä. Hankkeen koordinaattorina toimi Iiris Kalliola. Hanke on saanut tukea myös Suomen Hyönteistieteellinen Seura ry:ltä vuonna 2021.

© Anna Antinoja ja Christina Elgert

Voit käyttää Ötökkäakatemian tekstejä, kuvia ja videoita ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kuten opetukseen, kunhan mainitset tekijän ja lähteen.