Kahdeksas matkustaja ja suomalaisen hyönteistutkijan suursaavutus
Klassikkoelokuvan Alien – kahdeksas matkustaja hirviö lisääntyy munimalla uhrinsa ruumiiseen, jonka kasvava pikku-Alien sitten sisältäpäin tuhoaa. Tosielämän esikuvana tähän ovat toimineet loispistiäiset, kuten ahmaspistiäiset (Ichneumonidae). Ne munivat munansa muiden selkärangattomien munien, toukkien, koteloiden tai aikuisten sisään tai pinnalle, ja munista kuoriutuvat toukat syövät kasvaessaan isäntäorganisminsa elävältä. Tämä ihmiskorviin brutaalilta kuulostava elintapa sai Charles Darwininkin hämmennyksen valtaan, epäilemään hyvän ja kaikkivaltiaan luojan olemassaoloa1.
Tällaista elintapaa kuvaamaan käytetään sanaa ”parasitoidi” – parasitoidi eroaa loisista eli parasiiteista siinä, että parasitoidit elävät aikuisena aivan itsenäistä elämää, eli elävät loisena vain lyhyen ja isännälleen kohtalokkaan kehitysvaiheensa ajan. Parasitoidi-termin on ensimmäisenä tuonut käyttöön suomalainen biologi Odo Morannal Reuter kirjassaan Insekternas lefnadsvaror och instinkter (1913, suom. Hyönteisten elintavat ja vaistot, Otava 1919). Muurahaistutkimuksen uranuurtaja William Morton Wheeler kirjoitti vuonna 1914 teoksen saksankielisestä käännöksestä arvion Science-lehteen, joka toi termin englanninkielisen yleisön käyttöön. Tätä kirjoittaessa Google Scholar löytää termille yli 340 000 osumaa – tässä katsannossa Odo Reuter on varmasti yksi eniten alaansa vaikuttaneista suomalaisista biologeista!
Parasitoideista on moneksi3. Niitä käytetään hyvin paljon biologisessa torjunnassa, ovathan ne isäntiensä tehokkaita luontaisia vihollisia. Parasitoidit ovat myös olleet tärkeitä malliorganismeja evoluutiobiologian ja populaatioekologian perustutkimuksessa, esimerkiksi parasitoidien sukupuolijakaumien evoluutio on ollut yksi evolutiivisten optimointimallien tärkeimmistä testauskohteista.
Ja jotta asiat asettuisivat oikeisiin mittasuhteisiin: parasitoidin elämäntyyli ei ole harvinaislaatuinen kummallisuus eliömaailmassa. Pelkästään ahmaspistiäisten tieteellisesti kuvattujen lajien määrä ylittää moninkertaisesti nisäkkäiden lajimäärän, ja lajeja on varmasti vielä useita kymmeniä tuhansia lisää – elämäntyyli, jossa naaras kantaa jälkeläiset sisällään syntymään asti on huomattavasti harvinaisempaa kuin Alienin tapa hoitaa asiat.
P.S. Ahmaspistiäisisten monimuotoisuudesta lisää Ilari Sääksjärven viimevuotisessa blogitekstissä https://www.otokkaakatemia.fi/trooppiset-loispistiaiset-lumoavat-rikkaudellaan/
P.P.S. Suurkiitos Pekka Pamilolle johdattamisesta Reuterin kirjan ääreen, kirjan lahjoittamisesta ja muistakin lukuvinkeistä. Kirjasta riittää varmasti aiheita useisiin blogiteksteihin!
Kirjoittaja Heikki Helanterä
Liitteet:
- Charles Darwinin kirje kasvitieteilijä Asa Graylle:
http://darwin-online.org.uk/content/frameset?pageseq=328&itemID=F1452.2&viewtype=side - Wheeler, W. M. ”Lebensgewohnheiten und Instinkte der Insekten bis zum Erwachen der sozialen Instinkte, geschildert von OM Reuter. Vom Verfasser revidierte Uebersetzung nach dem schwedischen Manuskript besorgt von A. und M. Buch. R. Friedländer und Sohn, Berlin, 1913. Pp. xvi+ 448; 84 text-figures.” Science 39, no. 993 (1914): 69-71. – saatavilla: https://www.science.org/doi/pdf/10.1126/science.39.993.69.b
- Kapranas, Apostolos, and Ian CW Hardy. ”One hundred years of parasitoids.” Biocontrol News and Information 35, no. 1 (2014) – saatavilla: https://nottingham-repository.worktribe.com/index.php/preview/722512/One%20hundred%20years%20of%20parasitoids%20BNI%202013%20in%20press.pdf