Katsaus torjunta-aineiden vaikutuksista mesipistiäisten suolistomikrobeihin

Ottawan yliopiston tutkijoiden katsausartikkeli tarjoaa alan ensimmäisen kattavan yhteenvedon siitä, kuinka torjunta-aineille altistuminen vaikuttaa yhdyskuntapistiäisten suolistomikrobiomiin ja mitä torjunta-ainelähtöiset häiriöt tarkoittavat pistiäisisännille. Artikkeli julkaistiin FEMS Microbiology Reviews -lehdessä. 

Sosiaaliset pistiäiset, kuten kimalaiset, mehiläiset ja pistimettömät mehiläiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä maataloudelle ja luonnon kasviyhteistöille. Näillä pistiäisillä on pitkälle erikoistunut suolistomikrobiomi, joka hyödyttää kantajaansa mm. suojaamalla taudinaiheuttajilta ja loisilta. Jos torjunta-aineet häiritsevät suoliston mikrobiyhteisöä, on mahdollista, että hyödyt häviävät ja pistiäisten kunto ja terveys heikkenee, mikä taas voi vaikuttaa yhdyskunnan elinvoimaan ja sen tarjoamiin pölytyspalveluihin. 

Traktori ruiskuttamassa pellolle torjunta-ainetta.
Pölyttäjät altistuvat torjunta-aineille mm. viljelyksillä tehtävissä ruiskutuksissa. Kuva: Maxman_Pixabay

Artikkelin kirjoittajat väitöstutkija Michelle Hotchkiss ja tohtorit Jessica Forrest ja Alexandre Poulain työskentelivät yli puolitoista vuotta etsien artikkeleita, joissa oli altistettu pistiäisiä torjunta-aineille ja tutkittu niiden mikrobiomin muutoksia. Vanhimmat tutkimukset oli julkaistu 1970-luvulla ja uusimmat 2020-luvulla. 

Tutkijat tekivät yhteenvedon siitä, mitä menetelmiä datan keruuseen oli käytetty, mukaan lukien sen mitä pistiäislajeja ja mitä torjunta-aineita oli tutkittu. Molekulaarisia menetelmiä käyttäneiden tutkimusten yhteenvedosta saatiin käsitys siitä, kuinka suoliston tärkeimpien, eli ydinmikrobien, esiintyvyys muuttui torjunta-aine käsittelyiden jälkeen. Artikkelissa selvisi miten ja mihin mikrobeihin torjunta-aineet yleisimmin vaikuttavat, esimerkiksi se kasvaako, vai väheneekö mikrobin esiintyminen altistumisen jälkeen, ja kuinka paljon. 

Vain harvoja lajeja tarhamehiläisen lisäksi on tutkittu

Tutkijat huomasivat myös, että tällä hetkellä tiedeyhteisöllä on puutteellinen käsitys siitä, kuinka nämä yleiset muutokset mikrobien esiintyvyydessä vaikuttavat niitä kantaviin pistiäisiin. Katsausartikkeli toi selvästi esiin sen, että lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan. Vain harvoja lajeja tarhamehiläisen lisäksi on tutkittu. Lisäksi erityisesti eri kasvimyrkkyjä ja sienten torjunta-aineita on tutkittava lisää. 

Kuollut mehiläinen.
Pölyttäjät voivat reagoida negatiivisesti torjunta-aineisiin niiden suolistomikrobiomin muutoksen kautta. Tarhamehiläisiä, niiden mikrobiomeja ja reaktioita torjunta-aineisiin on tutkittu pölyttäjistä ehdottomasti eniten. Kuva Rostichep-pixabay

Sosiaalisilla pistiäisillä suolistomikrobiomi vaikuttaa terveyteen ihan niin kuin meillä ihmisilläkin. Tutkimus torjunta-aineiden vaikutuksista suolistomikrobiomeihin ja pistiäisiin auttaa ymmärtämään kuinka torjunta-aineet vaikuttavat pölyttäjien terveyteen ja toimintakykyyn. 

Suomentanut ja muokannut Anna Antinoja

Lähde: 

University of Ottawa. ”Interactions between bee gut microbiotas and pesticides.” ScienceDaily. ScienceDaily, 2 February 2022. <www.sciencedaily.com/releases/2022/02/220202165945.htm>.

Alkuperäinen artikkeli:

  1. Michelle Z Hotchkiss, Alexandre J Poulain, Jessica R K Forrest. Pesticide-induced disturbances of bee gut microbiotas. FEMS Microbiology Reviews, 2022; DOI: 10.1093/femsre/fuab056

Lue myös lisää siitä, mikä katsausartikkeli on.