Tutkijat

Tällä sivulla esittäytyvät Ötökkäakatemiassa aktiivisesti mukana olevat tutkijat!

Tutkijoiden twitter-tilit löytyvät nimen alta. Linkit heidän kirjoittamiinsa ja heidän työhönsä liittyviin blogeihin löytyvät esittelytekstin jälkeen. 

Jasmin Nevala

Ötökkäakatemian koordinaattori. Olen valmistunut maisteriksi ekologian ja evoluutiobiologian alalta. Tällä hetkellä opiskelen tietotekniikkaa ja käyn samalla viestinnän opintoja. On mahtavaa olla mukana tekemässä suomalaista ötökkätutkimusta tunnetuksi ja tutustua samalla ötököiden kiehtovaan maailmaan!

Anna Antinoja

Olen Ötökkäakatemian entinen koordinaattori. Olen työskennellyt projektitutkijana Oulun yliopistolla Olli Loukolan kimalaisryhmässä, sekä Sami Kivelän kaupunkievoluutiota tutkivassa perhosprojektissa. 

Anna-Maria Borshagovski

Tutkin väitöskirjassani naaraiden seksuaalikilpailua kiiltomadoilla. Haluan selvittää, miten naaraat toimivat toisen kilpailijan läsäollessa ja kuinka ne ovat sopeutuneet pohjoisten lyhkäsiin ja kirkkaisiin kesäöihin.

Christina Elgert

Teen väitöskirjaa Helsingin yliopiston luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Tällä hetkellä tutkin miten valosaaste vaikuttaa eläinten, ja erityisesti kiiltomatojen, käyttäytymiseen. Minua kiinnostaa etenkin se, miten eläimet pärjäävät muuttuvassa maailmassa.

Sanja Hakala

Olen vuonna 2020 väitellyt evoluutiobiologi, jota kiinnostaa käyttäytymiseen evoluutio, ja erityisesti selkärangattomilla. Tein väitöskirjani Helsingin yliopistossa Heikki Helanterän ohjauksessa muurahaisten levittäytymisen ja sosiaalisen evoluution yhteydestä. Nyt työskentelen Sveitsissä Fribourgin yliopistossa Adria Leboeufin tutkimusryhmässä, jossa selvittelen, kuinka muurahaisyhteiskunta käyttää suusta suuhun vaihtamansa kupunesteen molekyylejä kehittymisen ja käyttäytymisen säätelyssä.

Anu Halonen

Olen biologian jatko-opiskelija Oulun yliopistossa. Teen väitöskirjaa loviniskamuurahaisten superkolonioiden rakenteesta ja levittäytymisestä.

Heikki Helanterä

Sosiaalinen evoluutio on päällimmäisin kiinnostukseni kohde. Ryhmäni tutkii sosiaalisten hyönteisten, etupäässä Formica-suvun muurahaisten evoluutiota ja ekologiaa genetiikan, käyttäytymiskokeiden ja matemaattisten mallien avulla. Tällä hetkellä tutkimus kohdistuu mm. kuningatarten lentokäyttäytymiseen ja suurten monipesäisten ”superkolonoiden” syntyyn.

Ida Holmberg

Olen biologian jatko-opiskelija Oulun yliopistossa. Väitöskirjassani perehdyn muurahaisten populaatiogenetiikkaan ja evoluutioon.

Lotta Kaila

Teen väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopistossa ja Lukessa pölyttäjistä, kasvinsuojelusta ja kestävästä maataloudesta.

Arja Kaitala

Olen emerita professori Oulun yliopistosta. Tutkin kiiltomatoja ja niiden seksuaalivalintaa. Tutkimustyhmäni selvittää kiiltomatojen valotuotantoon liittyviä ekologisia ja evolutiivisia kysymyksiä. Työskentelemme sekä luonnossa että laboratoriossa, jossa myös kasvatamme kiiltomatojen toukkia. Selvitämme lisäksi valosaasteen vaikutusta kiiltomatojen viestintään.

Jonna Kulmuni

Tutkimukseni kohteena ovat kekomuurhaiset ja erityisesti niiden sotkuinen lajiutumishistoria. Useat kekomuurahaislajit risteytyvät Suomessa ja lajien väliset risteymät ovat yleisiä. Tutkin myös sitä voisiko lajien välinen risteytymien auttaa luonnonpopulaatioita sopeutumaan ympäristönmuutoksiin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä toimin akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa. Lisää ryhmästäni ja tutkimuksista täällä:

Minna-Maarit Kytöviita

Olen kasvitieteen lehtori Jyväskylän yliopistossa. Tutkin kasvien ja muiden eliöryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita ja niiden merkitystä ekosysteemitasolla. Pölyttäjiin liittyvissä tutkimuksissa yhdessä työryhmäni kanssa olemme selvittäneet miten ja mitkä hyönteislajit toimivat luonnonvaraisten kasvien pölyttäjinä ja minkälaisia vuorovaikutussuhteita kasvin mikrobiomilla ja pölyttäjillä on.

Tutkin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston PlanB -ryhmän kanssa tarhamehiläisiä ja myös vapaa-aikanani tarhaan tarhamehiläisiä.

Topi Lehtonen

Tutkin yhteistyökumppanieni kanssa kilpailua, eläinten tekemiä valintoja sekä monia muita käyttäytymisekologian kysymyksiä käyttäen esimerkiksi kiiltomatoja ja kaloja mallisysteemeinä.

Olli Loukola

Tutkimuslajinani on kontukimalainen. Kimalaiset kykenevät ratkomaan vaikeitakin pulmia hankkiessaan ruokaa pesän tarpeisiin. Ne osaavat ratkoa matemaattisia pulmia, suunnistaa monimutkaisissa ympäristöissä ja jopa käyttää työkalua. Parhaillaan tutkimme kokeellisesti laboratoriossa, oppivatko kimlaiset tekemään yhteistyötä ravinnon hankinnassa, ja ymmärtävätkö ne yhteistyön merkityksen. Lisäksi tutkimme erilaisten hyönteis- ja kasvimyrkkyjen vaikutuksia kimalaisten oppimiskykyyn ja muistiin. 

Monika Matikainen

Olen maisteriopiskelija Itä-Suomen Yliopistosta sekä museoavustajana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Gradussani tutkin lehtoukonhatulla esiintyviä kimalaisia ja niiden käyttäytymistä. Työssäni digitoin museon näytteitä kaikkien saataville.

Ina Satokangas

Olen evoluutiobiologi, ja tutkin eliölajien syntymistä ja risteämistä perinnöllisyystieteen ja kekomuurahaisten avulla. Mitä perimässä tapahtuu, kun lajit risteävät tai niitä muodostuu lisää? Entä mitä merkitystä sillä on eliöiden kannalta? Haluan ymmärtää biologian keskeisiä ilmiöitä ja kekomuurahaisten, metsiemme tärkeiden avainlajien elämää. Olen parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana.

Mikko Tiusanen

Olen ekologi ja tutkin pölytystä eli kukkakasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten yhteiseloa. Olen erityisesti kiinnostunut, miten muuttuva ympäristö vaikuttaa lajien elämään ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin. Tällä hetkellä toimin tutkijatohtorina Zürichin yliopistossa Sveitsissä ja työssäni selvitän, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa kasvien ja pölyttäjien vuodenaikaisuuteen ja vuorovaikutuksiin Alpeilla.

Jiri Vihavainen

Valmistuin Itä-Suomen yliopistosta maisteriksi erikoistuen hyönteisten molekyyliekologiaan. Aloitin väitöskirjani Jaakko Pohjoismäen (UEF) ja Marko Mutasen (UniOulu) opastuksessa syyskuussa 2022, jossa tutkin suomalaisten kaksisiipisten piilossa olevaa diversiteettiä (pimeä diversiteetti) DNA-viivakoodaus menetelmiä hyödyntäen. Lisäksi olen työskennellyt Dipteratyöryhmässä ja toiminut Metsähallitukselle kovakuoriaiskartoittajana. Harrastustoimintana kerrytän omaa henkilökohtaista hyönteiskokoelmaa kovakuoriaisten, suorasiipisten ja hämähäkkien edustajista.

Lumi Viljakainen

Toimin yliopistonlehtorina Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä. Tutkimuksessani selvitän evoluution aikana tapahtuneita muutoksia käyttäen geneettisiä menetelmiä. Erityisesti olen kiinnostunut sosiaalisuuden ja virusten vaikutuksista yhteiskuntahyönteisten immuunipuolustuksen evoluutioon.