Tiede ja politiikka kohtaavat
Tämän vuoden blogianti alkaa isosti, maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen koettelevat luontoa ja yhteiskuntia kaikkialla maapallolla. Kestävän kehityksen tavoitteiden täyttymisellä on tulinen kiire. Globaalit asiat koskevat ihmisiä Suomessa, Samoalla ja Somaliassa siinä missä hyönteisiä Hangossa, Honolulussa ja Himalajalla.
Vuoden 2019 toukokuussa kansainvälinen Hallitustenvälinen luontopaneeli julkaisi ravisuttavan raportin, joka tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Sen mukaan ihminen on jo vaikuttanut merkittävästi kolmeen neljäsosaan maaympäristöistä ja kahteen kolmasosaan meriympäristöistä. Rajut muutokset maa- ja merialueiden käytössä, luonnonvarojen liiallinen hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit ovat hävittäneet lajeja ja luontotyyppejä sekä heikentäneet lajien elinympäristöjä. Eläin- ja kasvilajien sukupuuttouhka lähivuosikymmeninä on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Ja väestönkasvu ja ylikulutus sen kun jatkuvat.
Raportti ei ole mikä tahansa sepustus vaan on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Sen on hyväksynyt ja allekirjoittanut yli 130 valtiota.
Äiti Maa, anna meille resurssiviisautta
Tarvitaan pikaisesti aivan uusia tapoja toimia. Tarvitaan kykyä käyttää erilaisia resursseja – kuten luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja palveluja, tilaa, aikaa, inhimillisiä voimavaroja – hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Luontopaneelit auttavat päätöksentekijöitä harkinnassa lisäämällä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöjä koskeviin asioihin.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet:
Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho on vuoden 2019 alusta toiminut Suomen IPBES-paneelin eli Luontopaneelin puheenjohtajana. Hän seuraa tehtävässä Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelää. Luonto pystyy torjumaan ilmastonmuutosta ja myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sitä paremmin, mitä suurempi elonkirjo on.
Kotiaho mainitsee, että Luontopaneelin arvioinneissa otetaan huomioon myös harmaa kirjallisuus. Sitä edustavat tässä muualla kuin tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistut tiedot, muun muassa paikallisyhteisöjen kokemusperäinen tieto, jota harvoin löytyy kirjastoista tai kokoomajulkaisuista.
Suo on luontohelmi
Suomessa Luontopaneelin työ tukee vuonna 2020 toden teolla käynnistyvää ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jolla pyritään parantamaan Suomen luonnon elonkirjoa. Ennallistamisella tarkoitetaan toimia, joilla nopeutetaan elinympäristön palautumista luonnontilaisen kaltaiseksi. Ohjelmassa kunnostetaan kosteikkoja, lintuvesiä ja perinneympäristöjä. Soita ennallistetaan esimerkiksi tukkimalla ojia ja poistamalla kuivatuksen kasvattamaa puustoa. Siten edistetään myös soiden hiilivarastojen säilymistä. Ennallistamistoimin turvataan samalla marjastus, riistakannat ja retkeilymahdollisuudet.
Videon kesto on alle 4 minuuttia.
Iiris Kalliola, hankekoordinaattori
Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli perustettiin 21.4.2012 annetulla, YK:n ympäristöohjelman (UNEP) isännöimän kokouksen päätöslauselmalla. Kansallinen IPBES-paneeli eli Suomen luontopaneeli aloitti toimintansa 2015.
IPBESissä on yli 130 jäsenvaltiota. Suuri joukko kansalais- ja muita järjestöjä, kansainvälisiä sopimuksia ja kansalaisryhmiä osallistuu IPBESin toimintaan tarkkailijoina. Tuhannet sidosryhmät tieteellisistä asiantuntijoista yliopistojen ja tutkimuslaitosten, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin edustajiin ovat osallisina ja hyötyvät IPBESin työstä.
Lähde: Ympäristöministeriö, Luontopaneeli