Haastatatelussa Giovanny Destour: Meta-analyysi sosiaalisten hyönteislajien eliniästä osana kansainvälistä harjoittelua

Ötökkäakatemian koordinaattori Henna Kultalahti haastatteli huhtikuussa 2024 Giovanny Destouria liittyen hänen Oulun yliopistossa suorittamaansa harjoitteluun. Keskustelussa käytiin läpi, miten meta-analyysin avulla tutkitaan sosiaalisten hyönteisten elinikää ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Haastatteluun kuului tietenkin myös tiedustella Giovannyn mielipidettä suomalaisista ja suomalaisesta ruuasta.

Giovanny on maisterivaiheen biologian opiskelija, ja hän on alun perin kotoisin pieneltä saarelta nimeltä Martinique. Hänen matkansa Väli-Amerikan lämmöstä Suomen helmikuun pakkasiin on ollut mielenkiintoinen. Vuonna 2019 hän muutti Ranskaan ja suoritti siellä biologian kandidaatin tutkinnon erikoistumisalueenaan ekologia ja evoluutio. Ranskassa hän sai ensimmäiset kokemuksensa muurahaistutkimuksen parissa. Hän oli harjoittelijana osana tutkimusta, jossa tutkittiin Länsi- Euroopassa haitallista vieraslajisukua Tapinomaa. He tutkivat muun muassa lajin aktiivisuutta erityisesti eri vuodenaikoina.

Loppuvuodesta 2023 hänen tiensä vei Australiaan, jossa hän suoritti yhden harjoitteluistaan. Siellä hän teki kenttätyötä ja keräsi muurahaisia. Tarkoituksena oli kartoittaa muurahaisia alueilta, jotka eroavat toisistaan sademäärän puolesta.

Australian helteinen kesäsää vaihtui suoraan Oulun -32 pakkasasteen keleihin, ja matkalaukun tyhjä tila täyttyi talvitakilla. Oulun yliopistossa Giovannyn harjoittelu kesti kaksi ja puoli kuukautta. Virallisesti hän jatkaa maisterivaihettaan harjoitteluidensa jälkeen samalla suuntauksella kuin kandivaiheessakin, eli ekologia ja evoluutio.

Harjoitteluprojekti ja meta-analyysi

Giovanny toteaa, että usein ihmisten ajatus siitä, mitä biologinen tutkimus on, käsittää kuvitelman tutkijoista luonnossa samoamassa tai laboratoriossa mikroskoopin ääreen kumartuneina. Tämä projekti on puolestaan meta-analyysiä, eli tarkoituksena on kerätä jo julkaistuista tutkimuksista aineistoa yhdistettäväksi ja analysoitavaksi ja saada näin uutta tietoa valitusta aihealueesta. Kaikki tämä tehdään täysin tietokoneen äärellä.

Meta-analyysi = tutkimusmuoto, jossa tutkimusartikkeleja arvioidaan systemaattisesti ja niistä saadut tulokset käsitellään kvantitatiivisesti saaden uutta tietoa aihealueesta. (Hernandez ym., 2020)

Sosiaalisilla pistiäislajeilla on havaittu, että kuningattaret ovat paljon pitkäikäisempiä kuin lajien työläiset. Sama pätee myös pistiäisiin kuulumattomilla termiiteillä, joilla lisääntyvät naaraat ja koiraat elävät työläisiä pidempään (Heinze & Giehr, 2021). Vaikka pohjatietoa on, vastaamattomia kysymyksiä aiheesta kuitenkin löytyy.

Heidän tutkimuksensa oleelliset kysymykset ja tavoitteet voidaankin tiivistää kolmeen eri kohtaan:

1. Minkä lajien kohdalla havaitaan aineiston puute, eli tietoa eliniästä lajin kohdalla ei ole? Toisin sanoen tavoitteena on tunnistaa vääristymiä tai vinoumia olemassa olevassa kirjallisuudessa. Esimerkiksi tästä hän mainitsee tutkimukset mehiläisistä. Noin puolet kaikista artikkeleista koskee nimenomaan tarhamehiläisiä, vaikka mehiläislajeja on lukemattomia muitakin.
2. Onko steriilillä työläiskastilla vaikutusta kuningattaren ja työläisten eliniässä havaittavaan eroon?
3. Miten haitalliset aineet (kuten pestisidit) vaikuttavat näiden hyönteisten elinikään?

Projekti on luonteeltaan perustutkimusta, sillä vaikka he eivät tee uutta tutkimusta perinteisin menetelmin, tuottavat he uutta tietoa yhdistelemällä olemassa olevaa tietoa ja tekemällä niille tilastotieteellisiä analyysejä. Tuloksista voi siis selvitä uutta tietoa tai mahdollisesti paljastua ristiriitoja olemassa olevissa päätelmissä.

Miten meta-analyysi toteutetaan käytännössä?

Meta-analyysi aloitetaan lukemalla tieteellisiä julkaisuja, joihin perustuen rakennetaan tutkimuksen tavoitteiden kannalta oleellisia hakutermejä. Niiden avulla etsitään tietopankeista ne artikkelit, jotka voisivat olla tutkimuksessa hyödyksi. Hakutulokset rajataan edelleen otsikon ja tiivistelmän perusteella. Giovanny kuvailee, että tässä vaiheessa heillä oli tuloksena noin 600 artikkelia. Alkuperäinen artikkelimäärä on kutistunut noin yhteen neljäsosaan. Seuraava rajaus tehdään koko artikkelien luvun perusteella, minkä jälkeen artikkeleja on noin 300. Nämä artikkelit ovat ne, mistä tutkimuksessa käytettävä data eristetään ja analysoidaan.

Giovannyn ja Philipin tutkimusaihe ja tulokset ovat yhdistettävissä biologian saralla moniin suuriin teemoihin. Yksi niistä on pölytys. Sosiaalisiin hyönteisiin kuuluu paljon pölyttäjiä ja noin 75 % viljelykasveista vaativat pölyttäjien pölytyksen (Wagner, 2020). Hyönteiskadon ollessa käynnissä ympäri maailmaa, on tieto hyönteisten, erityisesti pölyttäjien, eliniästä tärkeää niiden suojelun edistämiseksi.

Tärkein asia, jonka Giovanny on kokenut oppineensa harjoittelun aikana, on itse meta-analyysi ja sen suorittaminen käytännössä. Lisäksi Oulussa suoritetusta harjoittelusta jäi käteen uusi kokemus: hän ei ole ikinä nähnyt näin paljon lunta. Haastattelua suoritettiin perinteisesti korvapuustien ääressä ja lopuksi keskusteltiin Suomesta ja suomalaisuudesta. Suomi Giovannyn silmin voitaisiinkin tiivistää näin: ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja lohikeitto on simppeliä ja hyvää”.

Lähteet:

Heinze, J., & Giehr, J. (2021). The plasticity of lifespan in social insects. Philosophical transactions of the Royal Society of London. Series B. Biological sciences, 376(1823), 20190734. https://doi.org/10.1098/rstb.2019.0734

Hernandez, A. V., Marti, K. M., & Roman, Y. M. (2020). Meta-Analysis. Chest, 158(1), S97-S102. https://doi.org/10.1016/j.chest.2020.03.003 Wagner, D. L. (2020). Insect Declines in the Anthropocene. Annual review of entomology, 65(1), 457-480. https://doi.org/10.1146/annurev-ento-011019-025151

Otsikon kuva: Arnstein Staverløkk, Norsk institutt for naturforskning, CC BY-SA 4.0