Linnunpesähyönteiset
Lintujen pesissä elää monenlaisia hyönteisiä, niin lintujen loisia kuin eloperäistä ainetta syöviä hajottajia ja näiden petoja sekä loisia (Jaworski ym. 2021). Myös lintulaji, pesän koostumus ja sijainti vaikuttavat näiden hyönteisyhteisöjen koostumukseen. Pesien lajisto on verraten puutteellisesti tunnettua ja vaateliaimmat lajeista todennäköisesti myös uhanalaisia, jolloin mahdollinen hyönteiskato voi olla jäänyt huomaamatta. Vaikka uusien lajien löytyminen on nykypäivänä harvinaista (Mutanen ym. 2020), vähemmän intensiivisesti tutkittujen elinympäristöistä suhteen se on edelleen mahdollista.
Projektin päätarkoituksena on kasvattaa eri lintulajien pesämateriaalista hyönteisiä laboratorio-olosuhteissa, sillä kyseinen mikrohabitaatti on erittäin huonosti tunnettu. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä vastikään löydetyt Suomelle uudet lajit pöllöjen pesistä, korpiraatokoi Monopis jussii, Mutanen, Huemer, Karsholt & Autto, 2020 (Mutanen ym. 2020), ja metsäikkunakärpänen Scenopinus jerei, Pohjoismäki & Haarto 2021 (Pohjoismäki & Haarto 2021).
Lintujen pesissä elää runsas hyönteislajisto, jotka ovat erikoistuneet saamaan ravintonsa pesämateriaalista, lintujen jättämästä orgaanisesta materiaalista, tai loisimaan muilla lajeilla. Odotettavaan lajistoon kuuluu mm. pistiäisloisia (Hymenoptera: Ichneumonoidea, Braconoidae), loiskärpänen Actia infantula (Diptera: Tachinidae) sekä petoja, kuten ikkunakärpästen (Scenopinus spp. Diptera: Scenopinidae) toukat. Lisäksi pesistä löytynee runsaasti kirppuja (Ceratophyllus), erinäisiä kovakuoriaisia (Histeridae: Dermestidae & Staphylinidae), ja muita kaksisiipisiä (Piophilidae, Fanniidae, Heleomyzidae, sekä Phoridae).
Projektissa kasvatetaan linnunpesiä, joita vapaaehtoiset rengastajat ovat toimittaneet Itä-Suomen yliopistoon, Joensuun kampukselle normaalin puhdistustalkoon yhteydessä. Pesiä on 33, joihin kuuluu useita eri lintulajeja (mm. talitiainen, hömötiainen, kirjosieppo, pajulintu, isokoskelo & helmipöllö). Lintujen pesät kasvavat läpinäkyvissä astioissa, joissa on ilmareiät, sekä kananmunakenno hyönteisten piilopaikaksi. Pesiä on tarkoitus kasvattaa koko kesän alkusyksyyn asti, jolloin myös myöhään kehittyvät lajit ehtivät aikuistua.
Tämän jälkeen löydetyt ryhmät määritetään morfologisesti mahdollisimman tarkkaan, johon osallistuu alan harrastajia, asiantuntijoita, sekä opiskelijoita. Ongelmatapauksissa pyritään hyödyntämään DNA-viivakoodausta. Saatu materiaali talletetaan Itä-Suomen yliopiston kokoelmiin ja/tai asiantuntijoiden omiin tutkimuskokoelmiin, sekä mahdolliset uudet lajit lähetetään Luonnontieteelliseen Museoon, Helsinkiin. Projektin tulokset myös ladataan Suomen Lajitietokeskuksen avoimeen tietokantaan (laji.fi).
Tutkimus tulee tuomaan uutta tietoa vähän tunnetuista lintujen pesien hyönteisyhteisöistä, selvittämään puutteellisesti tunnettujen lajien elintapoja ja arvioimaan pesien hyödynnettävyyttä elinympäristöindikaattorina. Hanke lisää tietämystä Suomen biodiversiteetistä, ja nostaa tämän erikoisen elinympäristön mahdollisen luonnonsuojelun piiriin. Lisäksi hankkeessa mahdollisesti löydetyt uudet lajit kuvataan tieteelle.
Toistaiseksi pesistä on kasvatettu mm. käärmekorento (Raphidioptera), laaja määrä loispistiäisiä (Hymenoptera: Ichneumonoidea), suuria läjiä erilaisia kärpäsiä (Diptera), sekä muutama lyhytsiipinen (Coleoptera: Staphylinidae). Lisäksi suuri määrä aitokoita on havaittu olevan lennossa pesämateriaalissa (Tineidae).
Projektin päävetäjänä toimii Jiri Vihavainen (väitöskirjatutkija, UEF) ja Vili Jormanainen (luonnonsuojelun asiantuntija, Metsähallitus/UEF). Ohjauksesta vastaavat Jaakko Pohjoismäki (Professori, UEF) ja Mika Pajari (yliopistolehtori, UEF). Opiskelija-avustajina toimivat Miska Saarivuori, Kiia Tammisuo, Miikka Friman, Veikko Tuovila, ja Jenna Stenvall.
Teksti: Jiri Vihavainen
Linnunpönttökuva: Lassi Kangasmäki
Artikkelin muut kuvat: Kiia Tammisuo, Lotta Leinonen, Monika Matikainen
Lähteet
Jaworski T, Gryz J, Krauze-Gryz D, Plewa R, Bystrowski C, Dobosz R, Horák J. 2021. My home is your home: Nest boxes for birds and mammals provide habitats for diverse insect communities. Insect Conservation and Diversity 15(4): 461–469.
Komonen A, Penttilä R, Lindgren M, Hanski I. 2001. Forest fragmentation trunctates a food chain based on an old-growth forest bracket fungus. OIKOS 90: 119–126.
Mutanen M, Huemer P, Autto J, Karsholt O, Kaila L. 2020. Monopis jussii, a new species (Lepidoptera, Tineidae) inhabiting nests of the Boreal owl (Aegolius funereus). ZooKeys 992: 157–181.
Pohjoismäki J & Haarto A. 2021. Scenopinus jerei, a new species of window fly (Diptera, Scenopinidae) from Finland. ZooKeys 1059: 135–156.