Pimeän diversiteetin jäljillä
Ötökkäakatemian tutkija Jiri Vihavainen kertoo uunituoreesta tutkimuksestaan “Pimeän biodiversiteetin megaviivakoodaus – massa DNA-viivakoodauksen hyödyntäminen ryhäkärpäslajien löytämisessä” – Mistä ihmeestä oikein on kysymys?
Tutkimuksessa hyödynnettiin DNA-viivakoodausta tunnistamaan hankala hyönteisryhmä, ryhäkärpäset, ja arvioitiin sen hyödyllisyyttä lajien löytämiseksi. Ryhäkärpäset (Diptera: Phoridae) on yksi klassinen esimerkki hyper-monimuotoisesta ryhmästä, jota on huomattavan hankala saada määritettyä perinteisin menetelmin, kuten mikroskooppia ja ulkoisia tuntomerkkejä hyödyntämällä.
Tämä tarkoittaa monien lajien puuttumista muun muassa maamme biodiversiteetin arvioinnissa, sekä jättää aukon näiden lajien ekosysteemipalveluiden ymmärtämiseen. Pimeällä diversiteetillä tarkoitetaankin tässä yhteydessä taksonia, eli lajiryhmää, jonka arvioitu lajimäärä on huomattavasti korkeampi kuin tällä hetkellä tieteelle kuvattujen lajien lukumäärä. Yleensä tämä johtuu näiden ryhmien hankalasta tunnistettavuudesta.
Ryhäkärpästen monimuotoisuudesta suurin osa kuuluu massiiviseen Megaselia-sukuun, jonka määritystyö on äärimmäisen työlästä ja vaatii vuosikymmenien kokemuksen. Muiden sukujen tunnistaminen on hieman helpompaa, ja tarjoaa mahdollisuuden tarkastella uusien DNA-menetelmien hyödyllisyyttä tällaisen hankalan ryhmän määrityksessä.
Tutkimuksessa DNA-viivakoodattiin 9120 ryhäkärpäsyksilöä, jotka oli kerätty ympäri Suomea. Näistä 843 kuului helpommin tunnistettaviin sukuihin, jotka määritettiin mikroskoopilla kuuluvan 51 lajiin. DNA datan perusteella nämä samat yksilöt kuuluivat 55 lajiin, joissa pari lajia oli jakautunut kahtia suuren vaihtelun vuoksi. Lisäksi aineistosta löytyi Suomelle 2 uutta lajia: Diplonevra florea ja Pseudacteon brevicauda.
Tulosten perusteella DNA-menetelmiä voitaisiin hyödyntää lajien määrittämisessä näissä suvuissa, mahdollistaen uusien lajien hyödyntämisen luonnon monimuotoisuuden tutkimisessa, ja uusien ekosysteemipalveluiden hyödyntämisessä.
Jirin koko artikkeli ”Megabarcoding dark taxa – Assessing the utility of mass DNA barcoding for phorid fly species discovery” on luettavissa täällä: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0334948&fbclid=PAb21jcAOiZFNleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZA81NjcwNjczNDMzNTI0MjcAAafdAiHZHq2KoObdrhiLX_c5262mokqj32XpCwO23QAwYYLKzhWh6klJgbE1RQ_aem_j5O8qeAM-_UNx3O8JOLM1A