Haastattelussa tietokirjailija Sami Karjalainen
Sami Karjalainen on kirjoittanut ja valokuvannut monta tietokirjaa hyönteisistä ja yhden hyppyhämähäkeistä. Hän on ollut Ötökkäakatemian listoilla seuraamassa toimintaa melko pitkään, satunnaisesti osallistunut kokouksiin sekä kirjoittanut blogikirjoituksen Ötökkäakatemian sivuille.
Miten sinusta tuli tietokirjailija?
Minusta tuli tietokirjailija Suomen sudenkorennot -kirjan myötä. Se ilmestyi vuonna 2002 ja aloitti tällöin sudenkorentoharrastusbuumin.
Sain kirjasta tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Ensimmäisen kirjan laatiminen vei kymmenisen vuotta. En toki alussa tiennyt olevani tekemässä kirjaa, vaan ainoastaan keräsin valokuvattua kokoelmaa sudenkorennoista. Aihe vei mennessään, ja pikkuhiljaa satojen retkien ja kirjallisuuden lukemisten myötä kehityin asiantuntijana niin, että minusta tuli lopulta kirjan kirjoittaja, ei pelkästään valokuvaaja.
Kuva: Veikko Somerpuro
Mikä sai sinut kiinnostumaan hyönteisistä ja miksi muita pitäisi kiinnostaa ne?
Olen harrastanut hyönteisiä lapsesta lähtien, nyt 59-vuotiaana jo yli puoli vuosisataa, mutta olen silti säilyttänyt poikamaisen innon. Löydän hyönteisistä yhä jatkuvasti uutta. Hyönteisten maailma on ”loputon aarreaitta, keksintöjen kavalkadi, inspiraation lähde, taitoesitys, ennätystenkirja, taidenäyttely ja muotinäytös”, niin kuin viimeisimmässä kirjassani kerron.
Kerro uusimmasta teoksestasi
Kirjan nimi on Muodonvaihdoksia ihmettelemässä (2025) ja se kertoo hyönteisten metamorfoosista, siitä kun hyönteinen kehittyy munasta toukaksi, toukasta koteloksi, kotelosta aikuiseksi hyönteiseksi – jokaisessa vaiheessa täysin toiseksi muuttuen.
Kirjan tarkoitus on kertoa hyönteisten monimuotoisuudesta ja herättää kiinnostusta hyönteisiä ja koko luontoa kohtaan – sanoma on luonnonsuojelullinen. Olen varma, että kirja on sivistävä, mutta olen pyrkinyt siihen, että se olisi viihdyttäväkin. Kirjassa on omakohtaista kertomusta, huumoriakin. On tullut kommentteja, että en ole ikinä nauranut näin tietokirjaa lukiessa.
Kirja ei ole silti pinnallinen. Siinä on perusteelliset tiedot tarkkoine lähdeviittauksineen.
Uusin teos Muodonvaihdoksia ihmettelemässä on sivistävä, helppolukuinen ja omakohtainen.
Millainen kirjan tekoprosessi oli, mikä inspiroi tai oli parasta, mikä kenties haastavaa?
Valitsen kirjojeni aiheet itse, huolella, eri näkökulmia pohtien. Lopulta en kuitenkaan voi valita aiheekseni muuta kuin sen, jota haluan tehdä eniten. Ei saa syntyä tilannetta, että haluaisin tehdä jotain muuta kuin kulloistakin projektia.
Teen kirjoja palapelinä, luon kokonaiskuvan mielessäni. Sen jälkeen kokoan kirjan järjestelmällisesti pala palalta.
Keskinkertaista on helppo tehdä. Pyrin parhaaseen mahdolliseen laatuun ja se on aina vaikeaa ja erittäin työlästä.
Sinulle myönnettiin lokakuussa Helsingin kirjamessuilla tietokirjailijapalkinto, mitä ajatuksia tai tuntemuksia tämä herätti?
Tietokirjailijapalkinto myönnettiin laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Otan sen vastaan elämäntyönpalkintona, onnellisena.
Lopuksi tärkein, eli mikä on sinun lempi hyönteisesi?
Vastaan varmaan joka kerta eri tavalla, mutta nyt mieleen tulee hietakiitäjäisen toukka. Kyseessä on kovakuoriaistoukka, joka elää hietikolla kaivamassaan pystysuorassa onkalossa. Hyönteisistä voimme kaikki löytää suosikkimme, tykkäämme sitten söpöistä, kauniista, hauskoista, hirviömäisistä tai eriskummallisista. Pidän niistä kaikista. Tämä kyseinen toukka kuuluu hirviömäisten tai eriskummallisten ryhmään.
Samin kotisivut: https://samikarjalainen.fi/
Aiempi blogipostaus hyönteiskirjojen laatimisesta: https://www.otokkaakatemia.fi/kaksikymmenta-vuotta-hyonteiskirjojen-laatimista/