Pesäpönttö ampiaiselle
Huussin räystäässä roikkuva yhteiskunta-ampiaisen harmaa pallopesä on monelle mökkeilijälle tuttu. Harvaa kuitenkaan osaa ajatella ampiaisia pönttöpesijöinä. Mutta kyllä ne mielellään kortteeraavat linnunpöntöissä.
Yhteiskunta-ampiaisia on Suomessa 13 lajia. Etenkin räystäsampiainen Dolichovespula saxonica tuppaa pesimään linnunpöntöissä. Lahopuiden ja siten luontaisten kolopuiden määrä on hoidetuissa metsissä ja pihapiireissä vähäinen. Pöntöt ovatkin hyviä luonnonkolojen korvikkeita.
Luonnonkolojen vähäisyyden takia niistä kilpaillaan. Ampiaisten lisäksi koloja kelpuuttavat monet linnut ja nisäkkäät sekä kimalaiset. Ekologinen kilpailututkimus keskittyy usein lajin sisäiseen tai lähilajien väliseen kilpailuun. Hyvin erilaisten lajien välisen kilpailun tutkiminen on mielenkiintoista, mutta usein vaikeaa.
Linnunpöntöt tarjoavat hyvän systeemin eri lajien välisen kilpailun tutkimiseen. Lintujen ja ampiaisten välistä kilpailua vähentää kuitenkin se, että linnut pesivät aiemmin keväällä – ne ehtivät ampiaisten alta pois. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla ampiaiset asuttivat monet pöntöt vasta kesäkuussa. Kilpailua ei voi kuitenkaan täysin sulkea pois, sillä osassa pöntöistä lintujen ja ampiaisten pesintäyritykset osuivat samaan aikaan. Kilpailua tutkitaan tulevana kesänä opinnäytetyössä Jyväskylässä.
Linnunpönttöjä on usein helppo seurata. Omassa tutkimuksessamme seurasimme pöntössä pesivien räystäsampiaisten aktiivisuutta yhtäjaksoisesti lähes koko vuorokauden. Kirjasimme minuutin tarkkuudella jokaisen pesään menevät ampiaisen.
Ampiaisten lento alkoi ennen auringon nousua ja se lakkasi vasta auringon laskun jälkeen. Ampiaisten aktiivisuus oli jatkuvaa läpi vuorokauden, mutta mitään selkeää vuorokautista säännönmukaisuutta emme havainneet: osassa pesistä aktiivisuus oli suurinta aamulla, toisissa illalla.
Lue aiheeseen liittyvä tutkimus: Komonen A. & Torniainen J. 2022: All-day activity of Dolichovespula saxonica (Hymenoptera: Vespidae) colonies in Central Finland. Journal of Hymenoptera Research 89: 157-170. doi: 10.3897/jhr.89.79306
Kirjoittanut Atte Komonen
Atte on ekologian ja evoluutiobiologian yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän on erikoistunut hyönteisten ekologiaan ja luonnonsuojelubiologiaan, erityisesti metsissä.